Etusivu » Uutiset » Manniset matkalla

Manniset matkalla

Kierros päättyy

MANNISET KIERSIVÄT AUTOLLA EUROOPAN

Taustaa

Nuoruuden haave automatkasta Euroopan ympäri toteutui kevään aikana ehkä yllättävän helposti. Kävimme 43 päivän aikana 20 maassa. Kilometrejä kertyi kaikkiaan 11 600. Ajoneuvona meillä oli uudehko Hyundai IONIQ hybrid, jonka kyydissä oli pienen osan matkaa toinenkin pariskunta. 95-oktaanista bensiiniä kului noin 500 litraa. Majoitus järjestettiin yleensä edellisenä päivänä netin avulla joko edullisesta hotellista tai bed&breakfast -palvelusta. Reitti oli Ruotsin, Saksan ja Ranskan kautta alas Italian Calabriaan. Sieltä ajoimme itärannikolle Bariin, josta veimme auton laivalla Albanian satamaan, josta jatkoimme Makedoniaan. Sieltä palasimme takaisin Albanian kautta Montenegroon, Kroatiaan ja Bosnia ja Hertzegovinaan. Unkarin, Romanian ja Serbian kautta ajoimme Ukrainaan, josta Puolan ja Baltian kautta takaisin Suomeen.

Apuvälineet

Hyvän navigaattorin lisäksi pitkällä Euroopan matkalla tarvitaan monipuolinen karttakirja, joissa on hyvä olla erillisiä kaupunkikarttoja. Joskus apua tarvittiin myös kännykän navigaattorista. Autoliitosta hankimme mukaan Automatkailijan Eurooppa -kirjan, Autoillen Euroopassa -kirjan ja Euroopan tiekartaston. Lisäksi mukana olivat varakanisteri, pakolliset heijastinliivit ja pieni jauhesammutin, joita ei kukaan missään vaiheessa kysynyt meiltä.

Majoitus

Majoitus löytyi yllättävän helposti netin avulla, sillä matkailijoita oli huhti-toukokuussa varsin vähän liikkeellä. Majoituksen yhteydessä kannattaa varmistaa hyvä ja turvallinen pysäköintipaikka sekä internetin toimivuus. Usein palveluissa kehuttiin verkkopalvelua, joka kuitenkin paikan päällä osoittautui heikoksi ja hankaloitti seuraavan majoituksen varaamista. Muutaman kerran majapaikan isäntä tai emäntä suositteli seuraavaa paikkaa, josta oli apua. Varauksen yhteydessä kannattaa varmistaa maksutapa, sillä joissakin pienissä paikoissa esimerkiksi Ranskassa kelpaa vain käteinen. Kallein yöpyminen matkan varrella osui Nizzan yläpuolelle Ranskaan, jossa yksi yö isännän tekemän aamupalan kanssa maksoi 130 euroa. Halvinta oli Bosnia ja Hertzegovinan motellissa 25 euroa yöltä.

Polttoaine

Länsi-Euroopan maissa 95-oktaanisen bensiinin hinta on keskimäärin Suomen tasolla. Luxemburgissa se on hieman halvempaa ja Italiassa selvästi kalliimpaa.  Sen sijaan Itä-Euroopan maissa bensiini maksaa Suomea vähemmän ja Ukrainassa eurobensiiniä sai jopa alle euron litra. Luottokortti käy maksuvälineenä kaikissa maissa.

Tiet

Moottoritiet ja muut päätiet ovat valtaosin hyvässä kunnossa, mutta yllättäviin tietöihin saa varautua ainakin keväällä. Kaupungeissa työt voivat hankaloittaa majoituspaikkaan pääsyä yksisuuntaisten teiden takia. Itä-Euroopassa ei kannata luottaa liikaa navigaattoriin, joka voi ohjata vahingossa kuoppaiselle paikallistielle. En ole koskaan enkä missään ajanut niin huonoa paikallistietä kuin ajoin Ukrainassa yli sata kilometriä. Navigaattori ei ohjannut toiselle tielle, joka oli parempi, mutta pitempi.

Toinen tuskia aiheuttava asia ovat kapeat ja mutkaiset serpentiinitiet niin Italian kauniilla Amalfilla kuin Balkanin vuoristossa. Paikalliset asukkaat ajavat teillä tottuneesti liian kovaa vauhtia ja ulkomaalainen autoilija saa pelätä koko ajan jollei rotkoon putoamista niin ainakin sivupeilin särkymistä.

Tietullit

Tulliteitä kannattaa käyttää tarpeen mukaan. Ranskassa tietullimaksut ovat ehkä Italiaa kalliimpia. Esimerkiksi sadan kilometrin ajo Ranskassa maksoi noin kympin ja Italiassa muutaman euron. Maksaa voi yleensä kortilla, euroilla tai sitten paikallisella valuutalla. Itä-Euroopassa tulliteitä on vähemmän ja maksut halvempia.

Pysäköinti

Suurissa kaupungeissa kannattaa hakeutua pysäköintihalleihin, vaikka ajoluiskat voivat olla yllättävän kapeita. Maksun voi tehdä kortilla tai euroilla, mutta kyllä parissa paikassa vaadittiin myös oman maan rahaa. Autoon ei kannata jättää näkyvälle paikalle mitään arvokasta, sillä vaarana on kuulemma autoon murtautuminen.

Liikennekulttuuri

Saksassa ja Ranskassa on liikenne yleensä kohteliasta. Tilaa annetaan helposti liittymästä tulevalle ja ajokaistaa vaihtavalle. Italiassa kohteliaisuus vähenee, mutta äänimerkin käyttö kasvaa. Albanian Tiranassa ajokulttuuri on aivan villiä, sillä ajokaistat saattavat puuttua. Valottomiin risteyksiin ajetaan monta autoa rinnakkain, jolloin heikkohermoisin joutuu väistämään. Hidastelijoille soitetaan helposti äänimerkkiä.

Itä-Euroopassa käytetään myös säästeliäästi nopeusrajoituksista kertovia liikennemerkkejä. Sitä vastoin poliiseja on tien varsilla melko paljon ja sakot ovat aika korkeita esimerkiksi Montenegrossa. Italiassa ongelmana ovat pienet tienviitat ja opastintaulut, joiden samanaikainen suuri määrä saattaa häiritä niiden havaitsemista.

Rajavalvonta

Automatkailu euromaiden yli on tietenkin vaivatonta, mutta yllättävän helppoa se oli myös Albaniassa, Makedoniassa ja yleensä Balkanilla. Sen sijaan Serbiasta Unkariin ajettaessa saimme odottaa ruuhkassa ainakin tunnin. Unkarin tulli muistutti meitä auton paperisen rekisteröintitodistuksen tarpeellisuudesta Ukrainassa. Onneksi olin hakenut sen katsastusasemalta juuri ennen lähtöä. Ukrainasta Puolaan tultaessa saimme odottaa ruuhkassa tunnin ja Puolan rajalla vielä puoli tuntia. Ensi kertaa matkan aikana jouduimme avaamaan laukkumme vasta Puolan rajalla. EU-kaistoista ja kansalaisuudesta ei ollut mitään hyötyä rajalla.

Ruoka ja juomat

Ruokien ja juomien hinnat ravintoloissa ovat yleensä Suomea hieman edullisimpia. Halvinta oli syödä Ukrainassa, jossa kolmen ruokalajin ateria punaviinipulloineen maksoi 16 euroa. Ostimme juotavaksi yleensä mineraalivettä, mutta kaikissa maissa hampaat pesimme tavallisella raanavedellä.

Ihmiset

Kaikissa maissa matkan varrella tavalliset ihmiset olivat ystävällisiä ja auttavaisia. Jopa Ranskassa haluttiin ehkä vastoin yleistä käsitystä puhua englantia, mutta muutama ranskan sana auttoi pitkälle eteenpäin. Ehkä yllättävintä oli kuitenkin tavallisten albanialaisten ja makedonialaisten ihmisten ystävällisyys. Yhteinen kieli ja paikallinen raha puuttuivat, mutta esimerkiksi kahvilanomistaja suostui myymään kahvia euroilla ja hotellin johtaja lainasi rahaa pysäköintiin.

Euroopan matkan kohokohtiin kuuluikin käynti Albanian ja Makedonian rajalla olevalla Ohrid -järvellä, jossa kehitetään matkailua hyvää vauhtia ja rakennetaan uusia teitä. Sanomattoman kauniita maisemia on myös Balkanin maiden ranta- ja vuoristoteillä.

Lopputiivistys

Uudet matkailumaat, teiden rakentaminen ja euron käytön laajeneminen voivat nostaa automatkailua uuteen kukoistukseen. Teitä todella tarvitaan, sillä liikenteessä on entistä enemmän myös tavaroiden kuljetusta hoitavia rekkoja. Oman lisänsä automatkailuun tuovat polttoainetta säästävät sähkö- ja hybridiautot. Hyundai Hybridimme keskikulutus matkalla oli hieman yli neljä litraa sadalla kilometrillä. Parhaimmillaan pääsimme auton oman mittarin mukaan 3,5 litraan. Sähkön käyttö ja automaattivaihteet auttavat myös mäkilähdössä ja muuten hankalassa kaupunkiajossa.

Odotimme etukäteen pitkältä Euroopan automatkalta kaikenlaisia ongelmia, mutta ehkä varovaisuuden ja onnenkin ansiosta vältyimme hankaluuksilta paria läheltä piti -tilannetta lukuunottamatta. Kuvasimme matkalla pari tuhatta digikuvaa, joista teen ainakin pari kuvakirjaa, joita on myöhemmällä iällä mukava katsella ja muistella.

Paavo Manninen
Tampere

OSA 5 ITALIAN HIEKKAMYRSKYÄ JA HIENOJA MAISEMIA Siirtyminen Hyundai Ioniqilla Ranskasta Italiaan sujui useiden tunnelien kautta lähes huomaamatta. Liikennekulttuurissa kuitenkin havaittiin lievä heikennys, sillä liittymästä tielle tuleva ei saa aina niin helposti tilaa kuin naapurimaassa. Pienemmissä kaupungeissa liikennemerkit ja tieopasteet ovat usein pieniä ja ne ovat joskus rykelminä ja vaikeasti havaittavissa. Tavallinen sakon syy ulkomaalaiselle voi olla pysäköinti ZLT-alueelle eli rajoitetun pysäköinnin alueelle keskustassa. Napolissa sakko oli 122 euroa, mutta maksaminen viiden päivän kuluessa antoi 30 prosentin alennuksen. Kunnat parantavat tuntuvilla sakoilla talouttaan.

Bensiinin hinta Saksassa ja Ranskassa on samaa tasoa, mutta Italiassa ehkä hieman kalliimpaa. Kallein litrahinta 95-oktaaniselle bensalle taisi olla Italiassa yli 1,80 euroa. Mikäli varaa majoituspaikan kaupungin keskustassa, kannattaa varmistaa myös pysäköinnin järjestyminen. Firenzessä hotellin edustaja vei auton yöksi korvausta vastaan jonnekin muualle. Ajo keskustasta takaisin moottoritielle kesti useita mutkaisia ja kapeita katuja pitkin yli puoli tuntia. Tullimaksut moottoriteillä ovat ehkä hieman halvempia kuin Ranskassa.

Napolin alapuolella  oleva Amalfin rantatie on kuuluisa kauneudestaan ja sitä se onkin, mutta samalla erittäin vaarallinen. Kapea ja mutkainen serpentiinitie on vilkkaasti liikennöity. Moottoripyörät ja skootterit pujahtelevat liian kovaa ajavien autojen välistä. Koko ajan saa pelätä, että ainakin sivupeilit irtoavat seuraavassa mutkassa. Bussien tullessa kapeimmissa paikoissa vastaan kannattaakin peilit kääntää vasten auton kylkeä.

Ainakin monet suomalaiset jättävät jostakin syystä käymättä Etelä-Italiassa. Kuitenkin ajo Reggio Calabriaan sujui uudehkoa moottoritietä pitkin hyvin ja vielä ilman tullimaksua. Etelässä risteyksien ajokulttuuriin kuuluu äänekäs äänitorvella ja valoilla ilmoittelu. Tarkkana saa olla koko ajan, sillä nopeudet  kapeilla kaduilla suuria ja ohitukset yleisiä. Pysäköityyn autoon ei saa jättää mitään arvokasta näkyvälle paikalle. Calabriasta automatka jatkui aika tylsää tietä pitkin Italian itärannikolle Bariin, jossa Hyundai joutui laivaan ja Albaniaan. Siitä lisää seuraavassa tarinassa.

Paavo Manninen
Tampere

OSA 4  MANNISET SATEISESSA BRETAGNESSA

Huhtikuun lopun ja toukokuun alun sää on ollut kovin poikkeava Keski-Euroopassa. Saksan korkeilla paikoilla oli tien vierustoilla paksu lumikerros, mutta onneksi tiet olivat sulat kesärenkaiden alla. Ranskan puolella satoi useana päivänä peräkkäin ja välillä rajustikin. Saksan kuuluisa viinitie jäi taakse ja kaupungeista mieleen jäi erityisesti Neckar-joen varrella oleva Heidelberg. Sen sijaan Mosel-joen kaunis mutka jäi kiristyneen aikataulun vuoksi kokematta. Tietöiden aiheuttamien ruuhkien ja pitkien etäisyyksien vuoksi ajomatkoihin on varattava aikaa.

Luxemburgin kautta matka suuntautui länteen ja Ranskan Normandiaan, jossa odottivat toisen maailmansodan kuuluisat maihinnousupaikat. Jatkuva vesisade ja raju tuuli haittasivat paikkoihin tutustumista, mutta hyvän kuvan sai liittoutuneiden joukkojen ja Natsi-Saksan armottomista taisteluista meren rannalla. Pitkin rantaa on useita muistomerkkejä ja museoita. Järkyttävän suuri ja surullinen on amerikkalaisille kaatuneille rakennettu hautausmaa satoine valkoisine risteineen.

Normandiasta matkaa jatkui Bretagneen, jossa yksi erikoisuus on Mont Saint-Michelin luostarisaari. Vuoroveden nousun takia sinne ei päästetä matkailijoita autolla, vaan valtavan suurelta pysäköintialueellta sinne voi kulkea shuttle-bussilla. Linnamaisella luostarisaarella on värikäs historia ja sen kauneus kiehtoo niin paljon, että saarella käy vuosittain runsaat kolme miljoonaa matkustajaa. Sen onkin Ranskan kolmanneksi merkittävin matkailukohde.

Hyundai Ioniqin mittarissa on nyt Euroopan matkan kilometrejä runsaat 4000. Parhaimmillaan kulutus on jäänyt auton oman mittarin mukaan 3,8 litraan polttoainetta sadalla kilometrillä. Pienten satamakaupunkien kapeilla kujilla saa ajaa erittäin tarkkana, ettei aja kolaria. Toisaalta ranskalaiset autoilijat ovat kovin ystävällisiä ja odottavat rauhallisina toisen auton pysäköintiä. Monen sateisen päivän jälkeen matkan tekoa ilahduttaa myös lämmin aurinko, joka nosti lämpötilan lähes 20:een asteeseen.

Paavo Manninen

OSA 3  MANNISET VÄLIMERELLÄ

Hyundai Hybridin mittariin on kertynyt kilometrejä Saksan ja Ranskan kiemuraisilla reiteillä yli 5000. Ylimääräisen lenkin teki käynti Bordeauxissa, mikä onkin myönteinen kokemus. Blayen vanha linnoitus kaupungin lähellä on todella hieno ja Bourgin kylästä löytyi ystävällinen rouva, joka majoitti vanhaan maalaiskartanoon. Bordeauxin kaupungin keskustassa täytyy olla silmät tarkkana, sillä paikalliset autot, skootterit ja pyöräilijät suhahtavat vieraspaikkakuntalaisen auton molemmin puolin. Silti ranskalaista liikennekulttuuria on jälleen ihailtava. Liittymästä tai parkkipaikalta tulijalle annetaan helposti tietä.

Ranskalaisten kaupunkien pysäköintihalleja kannattaa käyttää, mutta niiden ongelmana on väylien ahtaus. Pysäköintimaksut ovat varsin edullisia. Tulliteitä Ranskassa on aika paljon ja rahastustapa niissä saattaa vaihdella jonkin verran. Tärkeätä on osata ainakin muutamat tärkeät sanat ranskaksi, jotta ei mene sormi suuhun. Maksun voi  suorittaa yleensä seteleillä, kolikoilla tai korteilla. Yli sadan kilometrin ajo Etelä-Ranskan tullitiella saattoi maksaa parikymmentä euroa. Kokemuksiin kertyi myös se, että vahingossa käynti tullitiellä maksoi pari euroa. Maksupaikalla ei kannata hätäillä, vaikka jono takana kasvaa. Kyllä ulkomaalaisen hidastelu yleensä ymmärretään.

Kahden ja puolen viikon ajon jälkeen alkoi Välimeri välkkyä kaukana horisontissa Narbonnen kaupungin seutuvilla. Odotimme malttamattomana paikkaa, jossa voisimme ajaa rannalle ja nauttia hetkestä. Väliin lumen, sateen ja tuulisten säiden jälkeen aurinko helotti 25 asteessa ja Välimeri kimmelsi turkoosin värisenä edessämme. Yksi nuoruuteni haaveista toteutui, kuin ajoin omalla autolla meren rantaan. Marseillen seutuvilla matka jatkui kiemurtelevaa rantatietä Touloniin ja Cannesiin. Tien varrella on sanomattoman kauniita maisemia, serpentiiniteitä, jyrkkiä rotkoja ja mukavia pieniä kyliä. Niinpä muutaman kymmenen kilometrin pituiseen matkaan täytyy varata riittävästi aika eli meilläkin siihen kului koko päivä.

Polttoaineen hinta on samaa luokkaa kuin Suomessa. Selvästi halvempia hintoja on pienehköissä kylissä ja kalliimmat hinnat ovat yleensä moottoriteiden varsilla. Hyundai Hybridin kulutus oli pienimmillään auton mittarin mukaan 3,6 litraa sadalla kilometrillä. Ruuhkassa ajo ja liikkeelle lähtö lukuisissa Ranskan kiertoliittymissä on hybridiautolla helppoa. Matka on kuitenkin vasta puolessa.

Paavo Manninen
Tampere

OSA 2  EUROOPAN KIERROS JATKUU

Juutinrauman pitkän sillan ylittäminen Tanskaan tuntui ensin mahtavalta, mutta sumuinen sää haittasi hieman näkyvyyttä. Sillan jompaan kumpaan päähän olisi toivonut levähdys- ja kuvauspaikkaa. Ylitys maksoi henkilöautolta noin 50 euroa ja sen jälkeen tulevan Rödbyn – Puttgardenin lauttamaksu oli yli sata euroa.
Saksassa liikennekulttuuri on kiitettävän ystävällistä. Liittymistä tuleville annetaan moottoritiellä helposti tietä ja kaupungissa suuntamerkki tuo tilaa ajokaistalle. Nopeudet moottoriteillä ovat kuitenkin suuria, joten auton peileistä kannattaa pitää takana tulevaa liikennettä  koko ajan pitää silmällä.

Välillä moottoritieltä kannattaakin poiketa rauhallisemmille kylä- ja kaupunkiteille, joilla voi löytää oudon liikennemerkin, jossa kuvataan auton törmäämistä puuhun. Lybeckin ja Hampurin keskustassa oli selkeät opasteet, joiden tukena on oma navigaattori. Ongelmana on tietenkin pysäköintipaikan löytäminen. Helpoin keino keskustassa on ajaa pysäköintitaloon, sillä maksu ei ole kovin suuri.
Majoituspaikan löytäminen Saksassa on näin keväällä huhtikuussa varsin helppoa. Välillä auton joutuu jättämään yöksi kadun varteen, jos kaikki pysäköintipaikat ovat pihassa täynnä. Majoituspaikan ilmoitukseen laajakaistamahdollisuudesta ei kannata aina luottaa. Kehno verkkoyhteys gasthausissa esti tämänkin kirjoittajan viestien lähettämisen Suomeen.
Potsdamin lähellä on mielenkiintoinen Frederik Suuren puistopalatsi, joka valmistui vuonna 1747, eli tasan kaksisataa vuotta ennen syntymääni, mutta kylmä ja tuulinen sää ajoi matkailijat jatkamaan ajoa. Wittenbergissä piti ehdottomasti käydä katsomassa Martti Lutherin kirkkoa, sillä uskonpuhdistuksen alkamisesta tulee lokakuussa kuluneeksi yli 500 vuotta. Lutherin muistoa hyödynnetään kaupungissa monin tavoin ja tuottein. Nytkin kirkossa oli ajoittain suuria ryhmiä.

Paavo Manninen

OSA 1

Suuren Euroopan kierroksen ensimmäinen yöpyminen Ruotsin Kalmarissa on takana. Kuvassa näkyvä Kalmarin linna lienee ainakin koulukirjoista monille suomalaisille tuttu, sillä siellä allekirjoitettiin yli 600 vuotta sitten sopimus Ruotsin, Tanskan ja Norjan yhteisestä unionista. Suuri osa Suomea kuului silloin suurvalta Ruotsiin.

Hyundai Ioniq on toiminut hyvin. Ensimmäisellä tankillisella ajoimme yli 700 kilometriä. Auton oman mittarin mukaan kulutuslukemat vaihtelivat 4 – 5 litran välillä. Tiet ovat hyväkuntoisia ja autoilijat kohteliaita. Aurinko lämmittää mukavasti ajoa.

Toinen yöpyminen on Ystadissa, joka on monille suomalaisille tuttu Henning Mankellin Kurt Wallander -dekkareista. Vanha, mutta pieni merikaupunki on hyvin tuotteistanut monet kirjojen ja elokuvien tapahtumapaikat. Ruokapaikkaa joutui iltapäivällä oikein etsimään.

Etelä-Ruotsissa on toukotyöt jo tehty, mutta Kalmarin kaunis ja lämmin sää vaihtui Ystadissa karmean kylmäksi mereltä puhaltavan jäisen tuulen takia.

Matka jatkuu seuraavaksi Juutinrauman suursillan kautta Tanskaan ja Saksaan.

Paavo Manninen