Autourheilun huippusarjat ja niiden merkittävimmät erot
Niin asian ainakin Keke Rosberg, ensimmäinen suomalainen F1-mestari vuodelta 1982 ilmaisi. Kiitos ei rallille oli Kekeltä kuitenkin enemmän kohteliaisuus kuin ehdoton päätös jättää rallin ajaminen siitä pitäville. Keke vieraili useana vuonna Tunturirallissa, eikä aivan hiljaa ajanutkaan. Se siitä pelosta.
Oleellisimmat erot rallin MM-sarjan ja formuloiden välillä löytyvät suorituspaikoista, sekä tietysti autoista. Kun radalla olosuhteet haistellaan millimetrin tarkkuudella tutuiksi ja kisataan samat mutkat 60-70 kertaa, harjoitellaan rallissa erikoiskokeet kahdesti, minkä jälkeen pitää jo yltää huippusuoritukseen.
Tämä ei koske vain kuljettajia, vaan esimerkiksi mediaväkeä. Siinä missä formula ykkösten kuvaajat voivat hakeutua aitiopaikalle ja harjoitella kuvan ottamista kyseisessä kohdassa parin päivän harjoitusten ja kisan ensimmäisten kierrosten ajan, saa rallin kuvaaja seuraavan tilaisuutensa heti seuraavana vuonna. Nii-in, rallissa pitää onnistua huomattavasti minimaalisemmalla valmistautumisella.
Autoista jokainen voi havaita merkittävimmät erot. Silmämääräisesti näkee, että formula ykköset on tehty vain asfaltin nielemiseen. Kovin paljoa mittanauhaa ei kuljettajan takamuksen ja radan pinnan väliin jää, sillä auton pohjalevy on hyvin lähellä maanpintaa, mikä tuo yhdessä hurjan näköisen aerodynamiikan ohella autoon rutkasti downforcea, eli alaspäin painavaa voimaa.
Saman voi toki havaita tehdastallien nykyisistä WRC-autoista rallin puolella. Autoa ympäröivät siivekkeet ja räyhäkkäät muodot ovat nekin tuulitunnelissa rakennettuja, ja palvelevat vain yhtä tarkoitusta; mahdollisimman kovan nopeuden saavuttamista jokaisissa olosuhteissa.
Nopeudetkaan eivät lajeissa aivan kohtaa. Kaikkien aikojen kovin huippunopeus, 378 km/h on Valtteri Bottaksen vuonna 2016 Bakun radalla saavuttama noteeraus. Rallista vastaavia ei rekisteröidä, mutta pitkällä peränvälityksellä WRC-auto saattaa suotuisissa olosuhteissa juuri ja juuri puhkaista 200 km/h maagisen rajan.
Kiinnostusta riittää
Mitä televisiointilukuihin ja yleisömääriin paikan päällä tulee, on molemmille sarjoille omat katsojakuntansa. Television puolella puhutaan aina useista miljoonista katsojista kansainvälisesti, mutta tässä kohdassa formulat vievät voiton, sillä sarjaa seuraa jopa 500 miljoonaa ihmistä television välityksellä. Rallissa ylletään muutamaan miljoonaan katsojaan television kautta, mutta vastaavasti paikan päällä nautittuna ralli vie useimmissa osakilpailuissa voiton.
Formula ykkösissä Silverstonen osakilpailussa saattaa olla yli 100 000 katsojaa, kun taas Portugalin rallissa pelkästään Fafen erikoiskoetta reunustaa vastaava määrä innokkaita silmäpareja. Kokonaista rallin MM-sarjan osakilpailua seuraa parhaimmillaan yli 200 000 ihmistä.
Autotehtaille rallin MM-sarja on mitä mainioin markkinointityökalu. Menestyminen huomataan, ja esimerkiksi Hyundaille rallissa pärjääminen näkyy suoraan kasvavina, eri automallien myyntilukuina.
Formuloissa vastaavaa automerkkiin rinnastamista on vaikeampi tehdä, joten vaikka lajissa liikkuvat rahasummat ovat huomattavasti rallia suurempia, koostuvat ne yhteistyökumppaneiden panostuksesta, kuten vaikkapa energiajuomien mainostamisesta.
Eroja ja yhtäläisyyksiä siis riittää.
Toimittaja: Miika Wuorela
Kuvat: Hyundai Motorsport
