Etusivu » Uutiset » Kannattaako auton ostaminen ulkomailta?

Kannattaako auton ostaminen ulkomailta?

”Lähes 80 % yksityishenkilöiden Suomeen tuomista autoista tulee Ruotsista ja Saksasta. Erityisesti Ruotsin osuus on kasvanut viime aikoina. Yhdysvalloista ja Japanista tuodaan myös jonkin verran autoja, mutta selvä enemmistö tulee EU-maista”, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio kertoo.

Kasvu on ollut todella nopeaa viime vuosien aikana. Traficomin julkistamien tilastojen mukaan käytettyjä henkilöautoja tuotiin vuonna 2021 Suomeen 45 367 kappaletta. Viimeisten neljän vuoden aikana yksityishenkilöt ovat tuoneet vuosittain noin 50 000 autoa, joista noin 45 000 on ollut henkilöautoja. Aiemmin autoja tuotiin 20 000–25 000 vuosittain.

”Kasvu johtuu siitä, että autoliikkeetkin ovat lähteneet tuomaan käytettyjä autoja ulkomailta. Usein he ostavat suuremman määrän autoja kerralla toisilta eurooppalaisilta jälleenmyyjiltä. Lisäksi on syntynyt yrityksiä, jotka alkoivat tarjota palvelua, jossa he ostavat käytettyjä autoja yksityishenkilön puolesta ja hakevat sen maahan tarkastettuaan auton”, Kallio sanoo.

Syy siihen, miksi auto halutaan hakea ulkomailta itse, on halvemman hinnan tavoittelu. Lähtökohtaisesti hinta ostomaassa onkin usein halvempi, mutta auton hakemisessa on paljon kuluja, joita moni ei välttämättä huomioi etukäteen. ”Matkasta tai rahdista koituu kuluja, samoin vientikilvet, niiden vakuutukset ja talvirengassarja maksavat. Jos ostamisen ja auton tarkastamisen ulkoistaa yritykselle, palvelu maksaa helposti 1 500 euroa. Suomessa auto pitää vielä rekisteröidä ja katsastaa, ja siitä maksetaan ajoneuvovero”, Kallio muistuttaa.

Mittarimanipulaatio on yleistä

EU:n alueella kuluttajansuojalaki on vahva tuki ostajalle.

”Esimerkiksi Saksassa myyjän virhevastuu on kuitenkin lyhyempi kuin Suomessa. Myyjän saattaminen vastuuseen on myös käytännössä hankalampaa, kun ostaja on eri maassa kuin myyjä. Kielimuuri voi myös tuottaa ongelmia.”

EU:n alueelta tuodut autot ovat EU-tyyppihyväksyttyjä ja kelpaavat sellaisenaan Suomessa rekisteröitäviksi. Kallio muistuttaa, että EU:n ulkopuolelta tuodut autot eivät välttämättä vastaa EU:n vaatimuksia.

On erittäin tärkeää, että auton ostaja saa myyjältä auton koko huoltohistorian dokumentoituna.

”Auton historian selvittäminen ja aukottoman huoltohistorian saaminen on tärkeää. EU-alueella autolla on valmistajan takuu voimassa vain, jos auto on asianmukaisesti huollettu. Tässä kielimuuri voi olla ongelma, jos ostaja ei itse ymmärrä huoltokirjan ja dokumenttien kieltä. Auton olisi hyvä olla kolaroimaton ja sen maalin myös korjaamaton. Kolarivaurio lisää riskiä, että auto on kelvottomasti korjattu.”

Jos käytetty auto vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, on syytä suhtautua kriittisesti annettuihin tietoihin.

”Keski-Euroopassa mittarimanipulaatio on hyvin yleistä. En suosittele ostamaan autoa, jonka hinta on liian hyvä suhteessa matkamittarilukemiin”, Kallio toteaa.

Miksi käytettyjen autojen tuonti ulkomailta ei kannata?

Kallio muistuttaa, että käytettyjen autojen tuonnilla ulkomailta on negatiivisia vaikutuksia kansantalouteen ja Suomen ilmastotoimiin.

”Autosta maksettu raha päätyy näin maamme ulkopuolelle, eikä jää Suomeen. Autokaupan työpaikat ovat myös uhattuina. Monet itse tuoduista autoista ovat isoja autoja, jotka kuluttavat paljon polttoainetta. Eniten Suomeen tuodaan käytettyjä dieselautoja, kun niiden osuus uusien autojen kaupassa sen sijaan on hyvin pieni.”

Kallion syyttävä sormi ei kuitenkaan osoita kuluttajaan tai autoliikkeisiin vaan lainsäätäjiin. Kun yksityishenkilö hakee käytetyn auton ulkomailta, hän saa verotuksessa niin sanotun epävarmuusvähennyksen.

”Jos verotus olisi oikeudenmukaisempaa, käytettyjä autoja tuotaisiin vähemmän. Nyt kuluttaja ja autoliike kokevat, että on halvempaa ostaa käytetty auto ulkomailta. Jos uusi Suomesta ostettu auto ja ulkomailta tuotu käytetty auto olisivat verotuksellisesti samalla viivalla, uusia autoja ostettaisiin Suomessa nykyistä enemmän”, Kallio pohtii.

Kuinka paljon ulkomailta tuodaan käytettyjä sähköautoja?

Kallio painottaa, että käytettyjen autojen tuonnin kasvu ei nuorenna autokantaamme.

”Tällä hetkellä Suomeen tuotujen autojen keski­-ikä on hieman alle seitsemän vuotta, kun se vielä muutama vuosi sitten oli yhdeksän vuotta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vaikutus autokantaan on pysyvä, sillä näitä isoja dieselautoja käytetään keskimäärin pidempään kuin pienempiä autoja. Jos käytetyn auton sijaan ostettaisiin vähän pienempi uusi auto Suomesta, se nuorentaisi autokantaamme selvästi ja vähentäisi päästöjä”, Kallio toteaa.

Tällä hetkellä käytettynä maahantuoduista autoista 37 prosenttia on dieselautoja. Traficomin mukaan vuonna 2021 tuoduista käytetyistä autoista 11 934 oli kuitenkin jo ladattavia hybridejä ja 3 444 täyssähköautoja, mikä oli yhteensä kolmannes tuonnista. Tuonnin vaikutus ilmastotavoitteisiin riippuu luonnollisesti siitä, mitä autoja tuodaan.

”Kansantaloudelliselta kannalta ongelma pysyy: suomalaiset kantavat lähes miljardi euroa vuodessa ulkomaille käytettyjen autojen ostoon. Lisäksi autoista on uutena maksettu arvonlisävero lähtömaahan, ja niinpä Suomelta jää saamatta veroa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa”, Kallio muistuttaa.