Täyssähköautojen kanta on kehittynyt Suomessa voimakkaasti viime vuosien aikana. Vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä tieliikenteessä oli yli 53 000 täyssähköistä henkilöautoa. Autokannan nopea kasvu on näkynyt myös kotilatausasemien vilkkaasti käyvässä kaupassa sekä julkisen latausasemaverkoston ripeässä kehittymisessä.
Pika- ja suurteholatauspisteitä maastamme löytyy jo noin 1700 kappaletta, ja hitaampia niin sanottuja asiointilatauspisteitä noin 8000 kappaletta.
Sähköauton lataaminen on yleensä vaivattominta kotona esimerkiksi yön aikana. Kotona tapahtuva lataus on järkevintä kiinteästi asennettavalla Type2-latausasemalla, jollaisia löytyy markkinoilta runsaasti eri teho- ja hintaluokissa. Kotilatausasemaa hankittaessa kannattaa kääntyä asiantuntevan sähköliikkeen puoleen, jotta latausaseman mitoitus pystytään suunnittelemaan kodin sähköjärjestelmään sopivaksi. Lataustapakartoitusta voi tiedustella oman alueen sähköliikkeiltä sekä sähköauton latausasemia myyviltä tahoilta. Myös oma automyyjä osaa usein neuvoa kotilatauksen suhteen eteenpäin.
Pääsääntöisesti suomalaisissa omakotitaloissa päästään helposti 3,7–11 kilowatin lataustehoihin ilman, että talon muuta sähkönkäyttöä tarvitsee rajoittaa. Sähköjärjestelmän riittävyydessä on kuitenkin paljon tapauskohtaisia eroja esimerkiksi kiinteistön lämmitysjärjestelmän sekä sen mukaan, onko sauna sähkölämmitteinen. Tarpeen vaatiessa sähköasentaja voi kuitenkin suositella älykästä kuormanhallintaa esimerkiksi niin, että auton lataus keskeytyy saunomisen ajaksi.
Kona Electric -sähköauto Type2-kotilatauksessa. Kuvan tapauksessa kiinteistön 3X35A:n pääsulakkeet mahdollistavat Webasto Pure II -latauslaitteen täyden 11 kW:n tehon hyödyntämisen kesät-talvet (3x16A).
Kerrostalokiinteistöissä sähköauton lataamiseen löytyy vaihtoehtoja niin kiinteistä Type2-latausasemista kuin lämpötolppapistokkeiden muuttamisesta latauskäyttöön soveltuviin pistokkeisiin. Kerrostaloissa sähköjärjestelmän kuormanhallinta on omakotitaloja oleellisempaa, mikäli latauspaikkoja asennetaan kymmeniä, jopa satoja. Sähköauton lataaminen taloyhtiössä edellyttää yleensä luvan. Vaikka sähköauton lataaminen on mahdollista suko-latauslaitteella lämpötolpan pistorasiasta, sen soveltuvuus lataamiselle tulisi varmistaa isännöitsijältä ennen käyttöä. Sähköauton latausinfran rakentamiseen taloyhtiöön on mahdollista hakea ARAn myöntämää avustusta.
Hyundain tämän hetkisissä täyssähköautoissa (KONA Electric Style 64kWh, IONIQ 5 ja IONIQ 6) on 10,5 kW:n tehoinen sisäinen AC-laturi, jonka täysi teho on käytettävissä 3 X 16A:n Type2-latauslaitteella.
Mikäli käytettävissä on kolmevaiheinen Type2 latausasema, esimerkiksi IONIQ 5:n 77,4 kWh:n akuston lataaminen 10–100% varaustasoon kestää täydellä 10,5 kW:n teholla noin 7 tuntia 30 minuuttia. Vaikka auton akun ajaisi lähes tyhjäksi, yön aikana auto olisi siis jälleen täyteen ladattu.
Sähköauton akkua ei yleensä ole tarve ajaa lähes tyhjäksi asti, joten kotona pärjää hyvin myös pienemmillä lataustehoilla. Monessa kotikäyttöön myytävässä Type2-latauslaitteessa on mahdollista rajoittaa lataustehoa. Esimerkiksi yleisen 11kW:n latausaseman tehon rajoittaminen puoleen riittää monelle sähköautoilijalle. Tällöin kymmenen tunnin lataamisella autoon saadaan noin 50 kWh:n verran energiaa.
Kotilatausasemaa harkittaessa kannattaakin pohtia omia ajotarpeita ja sitä, kuinka usein ja nopeasti sähköautoa on tarve ladata. Monesti on järkevää ja kustannusten kannalta oleellista miettiä, kannattaako latausasemaa ylimitoittaa vai riittääkö pienemmätkin lataustehot. Esimerkiksi 22 kW:n 3 X 32A:n latausaseman ostaminen ei välttämättä kannata, sillä yleisin sähköautojen latausteho on Type2-latauksessa 11 kW. Mitä suurempia lataustehoja kotiin halutaan, sen todennäköisemmin myös muihin kodin sähköihin on tarve tehdä muutostöitä.
Sähköauton lataus onnistuu myös matalalla virralla suko-pistorasiasta tilapäislatauslaitteella.
Tavalliseen suko-pistokkeeseen kytkettävällä tilapäislatauslaitteella IONIQ 5:n 77,4 kWh:n akun lataaminen kestää 10–100% varaustasoon noin 30 tuntia, kun käytetään 12A:n virtaa. Suko-lataus onkin tarkoitettu lähinnä tilapäiseksi lataustavaksi. Suko-latausta ennen pistorasian soveltuvuus sähköauton lataamiseen on syytä tarkistuttaa sähköalan ammattilaisella. Monia suko-pistorasioita ei ole suunniteltu kestämään pitkäaikaista suurta virtaa, ja riskinä on pistokkeen kuumeneminen ja pahimmillaan jopa tulipalo. Hyundain tilapäislatauslaitteesta on mahdollista säätää napin painalluksella virtamäärää myös pienemmäksi 8, 10 ja 12 ampeerin välillä.
Kiinteästi asennettavan kotilatausaseman hinta vaihtelee noin 500-2000 euron välillä. Latauslaitteen hintaan vaikuttavat ominaisuudet, kuten esimerkiksi se, onko latauslaitteessa kiinteä latausjohto. Laitteen asennuksen hinta vaihtelee puolestaan paljon sen mukaan, kuinka pitkä syöttökaapeli latausasemalle täytyy vetää, ja kuinka monimutkaisen reitin se joutuu kulkemaan.
Yksi kustannustehokas vaihtoehto voi olla kolmivaiheiseen voimavirtapistokkeeseen kytkettävä puolikiinteä latausasema, joka mahdollistaa nopean lataustehon ilman varsinaisia asennuskustannuksia.
Pitkiä matkoja ajettaessa sähköauton pika- ja suurteholataus on nopein tapa ladata lisää virtaa autoon. Yleisimmin täyssähköautoissa hyödynnetään 400 voltin latausjärjestelmää, mutta Hyundain uudessa IONIQ-mallistossa (IONIQ 5 ja IONIQ 6) käytetään supernopeaa 800 voltin järjestelmää, joka pystyy hyödyntämään 400 voltin pika- ja suurteholatausasemien lisäksi myös nopeampia 800 voltin latureita.
Pikalatureita löytyy erityisesti automarkettien pihoista sekä huoltoasemilta. Ne lataavat täyssähköautoa parhaimmillaan 50–100 kilowatilla. Pikalatauslaitteet ovat suuria, jääkaapin kokoisia laitteita, joissa on yleensä kaksi paksua latauskaapelia kiinteästi asennettuna. Kytke autoon se kaapeli joka autoon sopii. Hyundai käyttää autoissaan yleisintä CCS-latausliitintä.
Kuvassa Hyundai Kona Electric (vm. -22) ABC-Latauksen suurteholaturissa Kouvolassa. Kyseinen laturi toimii 400 voltin jännitteellä ja tarjoaa 150 kW:n huipputehon. Kona Electric saa kyseisestä laturista irti noin 70 kW:n lataustehon. Pika- ja suurteholatauksessa latauslaitteen ja auton tekniset ominaisuudet sekä ulkoiset olosuhteet vaikuttavat latausnopeuteen.
Pikalatauksen latausteho tyypillisesti hidastuu akun täyttyessä. Siksi pikalatauksessa ladataan harvemmin autoa aivan täyteen, vaan enintään noin 80% varaustasolle. Autosta riippuen latausaika on yleensä tunnin verran, eli pikalaturit sopivat hyvin esimerkiksi päivittäistavarakauppa-asioinnin yhteyteen. Pikalataus on usein hyvä valinta myös niille täyssähköautoilijoille, joilla ei ole kotona tai työpaikalla mahdollisuutta ladata autoa.
Melkein kaikki pikalaturit ovat osa jotakin julkista latausverkkoa, eli niille tunnistaudutaan älypuhelinsovelluksella tai RFID-tunnisteella.
Suurteholatauksesta puhutaan, kun latausteho on yli 100 kW. Hyundain täyssähkömalleista uusi KONA Electric 65 kWh (vm. -24) pystyy lataamaan parhaimmillaan noin 102 kW:n teholla suurteholaturilla, IONIQ 5 ja IONIQ 6 -mallit kykenevät ultranopeaan 220 kW:n tehoon optimaalisissa olosuhteissa, kun käytettävissä on 800 voltin latausasema. Sen sijaan esimerkiksi 150 kW:n tehoisessa mutta 400 voltin jännitteellä toimivassa suurteholatauslaitteessa IONIQ 5:n huippulatausteho on noin 110 kW. Näin ollen latauslaitteen huipputeho ei kerro kaikkea, vaan huomioon kannattaa ottaa myös laturin jännite.
Suomessa on tällä hetkellä neljä suurta valtakunnallista latausoperaattoria: ABC-lataus, Fortum Charge & Drive, K-Lataus ja Virta. Näiden lisäksi on pienempiä toimijoita joilla on rajatumpi määrä latauslaitteita verkostossaan, sekä suuria kansainvälisiä latausoperaattoreita, jotka toimivat myös Suomessa.
Sähköautoilijan kannattaa ryhtyä ainakin muutaman, ellei kaikkien neljän latausoperaattorin asiakkaaksi. Yleisimpien ajoreittien varrelta kannattaa tarkistaa eri operaattorien tarjonta, ja valita itselleen sopivia latausoperaattoreita tältä pohjalta.
Asiakkuus latausoperaattorille perustetaan verkkopalvelussa. Samassa yhteydessä annetaan luottokortin maksutiedot, joiden perusteella latauksen laskutus tapahtuu. Luottokorttia ei siis tarvita yksittäisen latauksen yhteydessä.
Latauslaitteelle tunnistaudutaan yleensä avaimenperän kaltaisella RFID-tunnisteella tai älypuhelinsovelluksella.
Parhaan yleiskuvan Suomen julkisista latauspaikoista saa latauskartta.fi -palvelusta. Yksittäisten latauspaikkojen hintatiedot löytyvät parhaiten latausoperaattoreiden älypuhelinsovelluksista.
Hyundailla on myös tarjota asiakkailleen Charge MyHyundai -latauspalveluratkaisu, jossa yhdellä tilillä on mahdollista käyttää usean operaattorin latauspisteitä.
Pidempiä matkoja tehtäessä sähköautolla etukäteinen reittisuunnittelu on järkevää, joskaan ei nykyään enää välttämätöntä. Reittisuunnitteluun ja sähköauton lataamiseen löytyy hyviä työkaluja, kuten suosittu A Better Routeplanner, joka osaa suositella lataustaukoja oman automallin perusteella. Myös Charge myHyundai -palvelun sovelluksen kautta reittisuunnittelun tekeminen on helppoa.
Jos eri latausoperaattorien palveluihin on rekisteröitynyt jo ennen matkaa, latauslaitteiden käyttö tienpäällä on vaivatonta.
Charge myHyundai -palvelu on vaivattomuutta arvostavalle erinomainen palvelu, joka vähentää tarvetta rekisteröityä moneen yksittäiseen latauspalveluun. Charge myHyundaissa autoilijan käytettävissä on yli 3 400 latauspistettä Suomessa ja yli 355 000 julkista latauspistettä 29 maassa ympäri Eurooppaa. Kaikkien latauskertojen tiedot ja laskut löytyvät helposti Charge myHyundai -puhelinsovelluksen kautta.
Pika- ja suurteholatauksessa latausnopeuteen vaikuttaa niin auton kuin latausaseman tekniset ominaisuudet sekä ulkoiset olosuhteet, kuten ulkolämpötila ja se, onko latausasemalla samaan aikaan muita autoja lataamassa.
Tämän takia automallien ilmoitetut DC-lataustehot ovat vain viitteellisiä, mahdollistaen vertailun muihin automalleihin. Todelliset lataustehot riippuvat aina lukuisista eri muuttujista.
On myös hyvä muistaa, että latauslaitteen tehon (kW) ohella latausnopeuteen vaikuttaa laturin jännite (V). Se, onko latauslaite 400 vai 800 voltin jännitteellä toimiva, on suuri vaikutus latausnopeuteen sellaisilla autoilla, jotka pystyvät hyödyntämään 800 voltin jännitettä (IONIQ 5 ja IONIQ 6).
Akun esilämmitys navigoitaessa pika- ja suurteholatausasemalle on vakiovaruste mallivuodesta -23 alkaen kaikissa Hyundai Motor Finlandin maahantuomissa IONIQ 5 ja IONIQ 6 -malleissa.
Ominaisuus on mahdollista asentaa myös jälkikäteen kaikkiin IONIQ 5 -autoihin, joissa on PTC-lämmitysvastus. Kaikista Hyundai Motor Finlandin maahantuomista IONIQ 5 -malleista löytyy PTC-vastus, ja auto on mahdollista päivittää akun esilämmitystoiminnolla veloituksetta valtuutetussa merkkihuollossa.
Myös KONA Electricissä on mallivuodesta 2024 alkaen akun esilämmitys, joka toimii sekä navigoinnin yhteydessä automaattisesti että manuaalisesti tietoviihdejärjestelmän asetusten kautta kytkettynä.
Yksi suurimpia pika- ja suurteholatauksen nopeuteen vaikuttavista tekijöistä on sähköauton korkeajänniteakun lämpötila. Akuston optimaalinen suorituskyky voi toteutua, kun akuston lämpötila on 20–30 celciusastetta. Kuumissa ja kylmissä olosuhteissa latausaika voi olla ilmoitettua optimaalista latausaikaa pidempi.
Suomalaisia talviolosuhteita varten uusimmat Hyundai IONIQ 5 ja IONIQ 6 -mallit sekä KONA Electric on varustettu akun esilämmitystoiminnolla, joka kytkeytyy päälle automaattisesti alle 10 asteen lämpötiloissa, ja kun auton navigaattoriin on syötetty määränpääksi pika- tai suurteholatausasema. Toiminto parantaa auton lataustehoa kylmissä olosuhteissa, muttei poista ulkoisten tekijöiden vaikutuksia lataustehoon. Uudessa KONA Electricissä akuston esilämmitys on mahdollista kytkeä päälle myös manuaalisesti tietoviihdejärjestelmän kautta.
IONIQ 5:n mittariston akkukuvakkeen päälle ilmestyy lämmitysvastuksen symboli, kun akun esilämmitys on aktivoitunut navigoitaessa pika -tai suurteholatausasemalle.
Myös Hyundai KONA Electric -mallissa (mallivuoteen -23 saakka) on Winter Mode -niminen talvitila, joka lämmittää akuston 0 asteeseen. Näin varmistetaan auton perustoiminnot myös kylmissä olosuhteissa ja estetään mahdollisia vaurioita. Winter Mode -kytketään päälle auton tietoviihdejärjestelmän EV-asetusten kautta. Löydä tarkemmat ohjeet sähköisistä käyttöohjekirjoista.
Sähköauton lataaminen on pääsääntöisesti edullisinta kotona. Tällöin oma sähkösopimus määrittelee sähköauton energiakustannuksen. Jos esimerkkinä käytetään kodin sähkösopimusta, jonka hinta sähköenergian, siirron ja verojen kanssa on yhteensä 20 senttiä kilowattitunnilta, esimerkiksi KONA Electricin 14,7 kWh/100 km WLTP-kulutuksella sadan kilometrin laskennalliseksi hinnaksi tulee 2,94 euroa.
Julkisilla latauspisteillä käytetään sekä kWh- että minuuttiperusteista hinnoittelua. Esimerkiksi ABC-latauksen pikalatauspisteiden hinta on kirjoitushetkellä 0,25-0,35 euroa per kilowattitunti. Sen sijaan K-Latauksella osa pika- ja suurteholatauspisteistä on minuuttihinnoiteltuja (0,20€/min.) ja osa kWh-hinnoiteltuja (0,35€/kWh).
Ajantasaiset ja latausasemakohtaiset hinnat löytyvät kunkin palveluntarjoajan verkkosivuilta sekä puhelinsovelluksista.
Noudata aina sähköautoa ladatessa latauslaitteen ohjeita. Pääsääntöisesti järjestys kuitenkin noudattelee seuraavaa kaavaa.
Muista, että latauslaite lukitsee kaapelin kiinni latauksen ajaksi, älä siis vedä sitä voimalla irti.
Täyssähköauto kuluttaa tyypillisesti noin 13-20 kilowattituntia sähköä sadalla kilometrillä. Lukemaan vaikuttaa kuitenkin paljon niin ajotapa, ajo-olosuhteet kuin vaikkapa se, kuinka suurella kuormalla matkaan lähdetään. Kovilla nopeuksilla ja kylmällä ilmalla ajettaessa sähkönkulutus on suurempaa. Jos sähköautolla ajetaan kovilla pakkasilla lyhyttä ajoa ja auto on liikkeelle lähdettäessä kylmä, keskikulutus voi nousta hyvinkin korkeaksi. Pitkillä matkoilla ero kuitenkin tasoittuu.
Toisin kuin polttomoottoriauto, sähköauto on erityisen taloudellinen kaupunkiliikenteessä tehokkaan energiantalteenoton vuoksi. Hyundain sähköautoilla on ollut jo pitkään maine erityisen energiataloudellisina autoina. Energiatehokkuuteen vaikuttaa pitkä tuotekehityskokemus sähköautoista sekä esimerkiksi kuljettajan helposti ohjauspyörän siivekkeistä säädettävä rekuperaatio, eli liike-energian talteenotto. Suurilla nopeuksilla auton ilmanvastuskerroin nousee tärkeään rooliin. Esimerkiksi IONIQ 6:n ilmanvastuskerrointa kuvaava Cd-arvo on vain 0,21, joka on yksi markkinoiden pienimmistä.
Sähköauton latauksen kestoon vaikuttaa auton lataustehon lisäksi ulkoisen virtalähteen suurin mahdollinen latausteho, sekä pika- ja suurteholatauksessa myös ulkoiset olosuhteet, kuten ulkolämpötila.
Karkeasti yleistäen sähköauton lataaminen onnistuu kolmevaiheisella Type2-latauslaitteella (yleisimmin 11 kW) yön aikana. Pidempää matkaa tehdessä pika- ja suurteholatausasemilla akun lataaminen 20-80% välillä vie autosta, laturista ja ulkoisista olosuhteista riippuen nopeimmillaan 18 minuutista vajaaseen tuntiin. Suko-pistorasiaan liitettävällä tilapäislatauslaitteella täyssähköauton akun täyttäminen tyhjästä tai miltei tyhjästä täyteen kestää kymmeniä tunteja.
Hyundain täyssähköautomalliston nopeimmin lataavat autot ovat IONIQ 5 ja IONIQ 6, jotka on rakennettu 800 voltin akkujärjestelmälle.
Sähköautoa on järkevää ladata öisin monestakin syystä. Erityisesti omakotitaloasujilla yösähkö on monesti kiinteähintaisillakin sähkösopimuksilla hieman päiväsähköä edullisempaa. Myös pörssisähkösopimuksia käyttävillä yön tunnit ovat pääsääntöisesti päiväaikaa edullisempia.
Toinen syy yöllä lataamisen suosimiseen on sähköverkon kuormituksen minimointi. Yöllä sähköä käytetään yhteiskunnassamme muutoin vähän, joten auton lataaminen öisin on kaikkien etu.
Hyundain täyssähköautojen lataamisen ajastaminen onnistuu sekä auton tietoviihdejärjestelmän kosketusnäytön kautta että puhelimen Bluelink-sovelluksen avulla. Latauslaitteessa ei siis tarvitse olla sisäänrakennettua ajastusominaisuutta, jotta edullisia yötunteja pystyy hyödyntämään.
Sähköauto soveltuu automatkailuun siinä missä perinteisempi polttomoottorimallikin. Sähköauton kanssa matkareitin etukäteissuunnittelun tärkeys korostuu. Monen hotellin ja majoitusliikkeen yhteydestä löytyy nykyään mahdollisuus ladata sähköautoa Type2-latauksella.
Hyundai KONA Electric -sähköauton latausportti sijaitsee auton keulassa, IONIQ 5 ja IONIQ 6 -malleissa auton oikean kyljen puolella takana. KONA Electricin latausluukku aukeaa painamalla latausluukun yläkulmasta lukituksen ollessa auki. IONIQ 5 ja IONIQ 6 -malleissa latausluukku toimii sähköisesti ja aukeaa joko kaukoavaimesta tai latausluukusta kevyesti painamalla. Latausportin suojatulpat lähtevät irti vetämällä. Niistä ylempi on Type2-liittimelle ja alempi CCS-latauksen lisäliittimille.
Suosittelemme Hyundain sähköautoihin alkuperäisiä lisävarusteita, joihin myös latauskaapelit sisältyvät. Latausjohtoja on montaa eri pituutta. Ostamalla alkuperäisen lisävarustekaapelin varmistut siitä, että se on suunniteltu juuri autoosi soveltuvaksi. Tärkeää on käyttää esimerkiksi kolmivaiheisessa AC-latauksessa kolmelle vaiheelle suunniteltua johtoa.
AC-latauksella tarkoitetaan Type2-latausta, jossa vaihtovirta (AC) kulkee ajoneuvon sisäiseen laturiin, joka puolestaan muuntaa vaihtovirran tasavirraksi (DC) ja syöttää sen auton akkuun. AC-latauksen suurin teho riippuu sähköauton sisäänrakennetun laturin tehosta, joka on Hyundain täyssähköautoilla (KONA Electric Style, IONIQ 5, IONIQ 6) 10,5 kW, sekä latauslaitteen tehosta.
DC-lataus puolestaan tarkoittaa suuritehoista tasavirtalatausta, joka tapahtuu Hyundain sähköautomallien kohdalla yleisellä CCS-latauspistokkeella. DC-latauksen suurin teho riippuu auton ja latausaseman teknisten ominaisuuksien lisäksi ulkoisista olosuhteista.
ABC-lataus on yksi Suomen kattavimmista sähköauton latauspisteverkostoista. ABC-lataus on osa S-ryhmän toimintaa. ABC-latausasemia on tällä hetkellä (lokakuu 2022 tilanne) yhteensä 148 kappaletta, ja niissä on latauspisteitä 978 autolle. Peruslatauspisteitä (teho max. 22 kW) on yhteensä 538, teholatauspisteitä (teho max. 100 kW) 233 ja suurteholatauspisteitä (teho max. 150 kW) 207 kappaletta.
Ampeeri ilmaisee SI-järjestelmässä sähkövirran määrää. Ampeerin tunnus on lyhennettynä A. Jännitteen yksikkö voltti (V) saadaan johdettua tehon ja ampeerin perusteella ( 1 V = W (teho) / A (virta) ).
Asiointilatauksella tarkoitetaan niin sanottua keskinopeaa Type2-latausta, jonka suurin teho Hyundain täyssähköautoilla on pääsääntöisesti 10,5 kW. Julkisia asiointilatauspisteitä on Suomessa kesäkuussa 2022 yhteensä noin 6300 kappaletta.
CCS-lyhenne viittaa yleisimpään sähköautojen pikalataus-standardiin. Kaikissa Hyundain eurooppalaisissa täyssähköautoissa käytetään CCS-standardia, joten merkin autoilla on helppoa löytää pika- ja suurteholatausasemia matkan varrelta. CCS-lataus mahdollistaa Hyundain automallista riippuen jopa 220 kW:n lataustehon optimaalisissa olosuhteissa, kun käytettävissä on 800 voltin latausjärjestelmä.
Charge myHyundai -palvelun avulla autoilija voi käyttää Suomessa yli 3 400 latauspistettä yhdellä tunnistautumisella. Suomessa palvelun operaattoreihin kuuluu muun muassa Virta, Recharge, K-Lataus ja EVBox. Euroopanlaajuisesti Charge myHyundain kautta on käytettävissä yli 355 000 latauspistettä 29 maassa.
Kilowatti on tehon yksikkö. Tuhat wattia on yksi kilowatti. Sähköautojen kohdalla kilowateista puhutaan paitsi ilmaisemaan sähkömoottorin tehoa, myös kertomaan lataustehoista. Kun yhden kilowatin teholla ladataan sähköautoa tunnin verran, akkuun saadaan yhden kilowattitunnin verran energiaa.
Kilowattitunti ilmaisee energian määrää. Käytännössä kilowattitunti vastaa energiamäärää, jonka 1000 watin, eli yhden kilowatin, tehoinen sähkölaite kuluttaa yhden tunnin aikana. Esimerkiksi Hyundai IONIQ 6 pystyy varastoimaan korkeajänniteakkuunsa 77,4 kilowattituntia sähköä.
K-Lataus on valtakunnallinen Keskon ylläpitämä latausverkosto, jolla on vuoden 2022 puolivälissä 107 latausasemaa. Latausasemilla on 332 peruslatauspistettä (Type2) ja 149 pika- ja suurteholatauspistettä. K-Latauksen hinnoittelu on perus- ja suurteholatauksessa kilowattitunti-perusteinen, pikalatauksessa minuuttihintainen. K-Latauksen latauspisteet sijaitsevat pääsääntöisesti Keskon kauppapaikkojen yhteyksissä.
Suomen LIDL on rakentanut kymmenien myymälöidensä yhteyteen pikalatauspisteet. Latauspisteet ovat maksullisia. LIDL kertoo tavoitteekseen rakentaa sähköauton latauspisteet kaikkien myymälöidensä pysäköintialueille vuoden 2024 loppuun mennessä. Kirjoitushetkellä LIDLin pikalaturit tarjoavat 20 kW:n tehoa CCS-lataustavalla.
Pikalatauksella viitataan yleensä 50–100 kW:n tehoiseen DC-tasavirtalataukseen. Ylivoimaisesti yleisin pikalataus-standardi on Euroopassa CCS, jota myös Hyundain sähköautot käyttävät. Toinen Suomesta löytyvä pikalataus-standardi on ChaDeMo, mutta se on huomattavasti CCS:ää harvinaisempi.
Julkisia latausasemia käytetään tyypillisesti puhelimen sovelluksen tai RFID-lataustunnisteen kautta. RFID-tunniste on yleensä avaimenperän tai maksukortin näköinen tunniste. Sellainen on mahdollista tilata esimerkiksi Charge myHyundain, K-Latauksen, Fortum Charge & Driven ja Virran asiakkaana.
Sähköauton latauksesta käytetään suurteholataus-termiä, kun latausteho ylittää 100 kW. Suurteholataus on pikalatauksen tavoin DC-tasavirtalatausta, joka tapahtuu CCS-latauspistokkeen kautta. Hyundain automalleista IONIQ 5 ja IONIQ 6 kykenevät suurteholataukseen sekä 400 että 800 voltin latausjännitteellä, jolloin suurin latausteho on optimaalisissa olosuhteissa jopa 220 kW.
Hyundai on ollut edelläkävijä 800 voltin latausjärjestelmän tuomisessa sähkökäyttöisiin henkilöautoihin.
V2L-ominaisuuden avulla Hyundai IONIQ 5 ja IONIQ 6 -malleista sekä uudesta KONA Electricistä on mahdollista ottaa virtaa ulos 3,6 kW:n (3 600 W) teholla. V2L on Hyundailla vakiovaruste uuden IONIQ-tuoteperheen automalleissa. Virtaa voi ottaa joko takapenkkien jalkatilaan sijoitetusta suko-pistokkeesta tai auton ulkopuolella latausportin Type2-pistokkeesta adapterin avulla. V2L:n 3,6 kilowatin teho mahdollistaa jopa varavirran antamisen toiselle sähköautolle, tai esimerkiksi pyykinpesukoneen käyttämisen mökillä.
