Sähköauto on fiksu työsuhdeautonakin
– Sähköauton ottaminen työsuhdeautoksi on helppo ja vaivaton tapa tutustua sähköautoiluun. Esimerkiksi jos sähköauton jälleenmyyntiarvo mietityttää, työsuhdeautolla tätä ei tarvitse pohtia. Työsuhdesähköautoilu onkin hyvä tapa vapautua ennakkoluuloista, sanoo liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta.
Jos päädyt ottamaan työsuhdeautoksi täyssähköauton eli auton, jota liikuttaa ainoastaan sähkömoottori, vapaan autoedun arvo on 120 euroa kuukaudessa tai 0,08 euroa kilometriltä pienempi kuin saman hintaisella polttomoottori- tai hybridiautolla. Tällä alennuksella tavallaan kuitataan se, että sähköauton “polttoainekulu” eli ajamiseen käytettävän sähköenergian hinta on pienempi kuin mitä vastaavan matkan ajaminen maksaisi bensiini- tai dieselkäyttöisellä autolla.
Sähköauton työsuhdeautoksi valitseva voi valita autoedun tyypiksi myös käyttöedun aivan kuin bensa- ja dieselautoillakin. Tällöin täyssähköauto, hybridit ja vain polttomoottorilla varustetut autot ovat samalla viivalla autoedun hinnoittelussa. Ei siis alennuksia.
Kerrataan vielä autoetutyyppien ero: vapaassa autoedussa työnantaja maksaa lähtökohtaisesti kaikki autoilusta syntyvät kulut, sen sijaan käyttöedussa ainakin yksityisajojen polttoaine (tai sähköautossa sähköenergia) jää edun saajan maksettavaksi.
Käyttöedun ja sähköauton yhdistelmää puoltaa ainakin toistaiseksi sähköenergian kansainvälisesti verrattuna melko maltillinen hinta Suomessa sekä se, että monilla yleisillä latauspisteillä lataaminen on edelleen ilmaista.
– Jokaisen työsuhdeautoa valitsevan kannattaa kuitenkin tarkkaan miettiä ja laskea, kumpi vaihtoehto on omalla kohdalla kannattavampi. Tämä pätee niin polttomoottori-, hybridi- kuin täyssähköautoihinkin. Vapaa autoetu on vaivattomampi, mutta jos omia ajoja on vain vähän, käyttöetu saattaa olla taloudellisesti fiksumpi ratkaisu, toteaa Hanna Kalenoja.
– Toistaiseksi sähköautojen valikoima on polttomoottorikäyttöisiä autoja suppeampi, eikä sähköautoja ole tarjolla kaikissa autoluokissa. Tilanne kuitenkin muuttuu varmasti nopeasti. Esimerkiksi SUV-tyyppisiä sähköautoja on viime aikoina alkanut ilmaantua tarjolle. Latauspisteiden määrän kasvu saa yhä useammat uskaltautumaan sähköauton hankintaan, mikä vuorostaan ohjaa autonvalmistajia lisäämään tarjontaa edelleen.
Työsuhdeautojen osalta täyssähköautojen ja hybridien tilannetta parantaa se, että monissa yrityksissä on otettu käyttöön päästörajoja ja muutakin ohjausta työsuhdeauton valinnassa. Autovalikoima on saatettu rajata vain melko vähäpäästöisiin malleihin, tai edun saajalle annetaan mahdollisuus valita kalliimpi auto, jos se on vähäpäästöinen. Ekohenkinen autoetupolitiikka onkin monille yrityksille selvästi keino osoittaa ympäristövastuutaan.
Käyttöedun valinneiden kannalta työsuhdeautoilun kohtelu muuttui vuodenvaihteessa, kun sähköauton akun lataamisen verotusarvoksi työpaikalla määriteltiin 30 euroa kuukaudessa. Sen verran siis maksaa joko käyttöetuauton tai ihkaoman auton lataaminen työnantajan sähköllä.
Työnantajan vallassa on valita, vähennetäänkö tuo 30 euroa työntekijän nettopalkasta vai lisätäänkö se palkan päälle, jolloin edun todellinen kuukausihinta käyttäjälle on veroprosentista riippuen kymmenen euron molemmin puolin.
Työnantaja voi myös tarjota henkilöstölleen mahdollisuutta maksaa ladatusta sähköstä käytön mukaan. Vastaavasti työntekijät voivat joko hyväksyä tai kieltäytyä latausmahdollisuudesta työpaikalla. Ellei työntekijä halua käyttää työpaikalla lataamista, auton akku on siis ladattava kotona tai yleisillä latauspisteillä.
Liikenneviraston tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaisautoilija ajaa vuorokaudessa keskimäärin noin 52 kilometriä. Määrä on hyvin maltillinen verrattaessa sitä uusien sähköautomallien toimintamatkaan yhdellä akun latauksella.
– Työsuhdeautoilijat ajavat tyypillisesti jonkin verran enemmän kuin suomalaisautoilijat keskimäärin. Monilla autoilu keskittyy kuitenkin pääasiassa taajamiin, joissa latauspisteitä alkaa jo olla melko tiheässä, muistuttaa Kalenoja.
Sähköautolla liikuttaessa pysäköinnin ja akun lataamisen voi monesti yhdistää kätevästi. Hyviin tapoihin kuuluu olla jättämättä sähköautoa latauspisteelle pidemmäksi aikaa kuin lataaminen vaatii, mutta esimerkiksi asiakaskäynneillä paikasta toiseen taajama-ajoa ajavalle työsuhdeautoilijalle tämä ei olekaan ongelma.
Suomessa on käytössä yhteensä noin 80 000 työsuhdeautoa, ja esimerkiksi edellisvuonna työsuhdeautoja otettiin käyttöön noin 24 000. Vasta pieni osa työsuhdeautoista on täyssähköautoja, sen sijaan hybridien osuus alkaa jo olla tuntuva.
– Sähköautojen yleistymistä pitäisi tukea nykyistä ponnekkaammin. Eräs keino olisi ulottaa sähköautojen hankintatuki myös työsuhdeautojen hankintaan. Nythän tätä 2 000 euron suuruista tukea maksetaan vain yksityisille kansalaisille, jotka hankkivat enintään 50 000 euron hintaisen täyssähköauton, pohtii Hanna Kalenoja.
Hyundain mallistossa on kattava valikoima sähkökäyttöisiä autoja. Täyssähköautoa haluavat voivat valita joko IONIQ electric– tai Kona electric -mallin, ja lisäksi IONIQ-mallistosta löytyy sekä ladattava että perinteinen hybridiversio.
