Sähköauton latauspisteet – mitä niistä tarvitsee tietää
Lue myös kattava 2022 opas sähköauton lataamisesta.
Ennemmin tai myöhemmin tarve lataukselle vakiolatauspaikan ulkopuolella kuitenkin tulee: Ehkä auto ei ehtinyt ladata yön aikana riittävästi tai ehkä lähdetään yön yli reissuun. Tai kenties kotiparkkiksella ei ole lainkaan latausmahdollisuutta, vaan auto pitää aina ladata julkisilla latureilla.
Tällöin tarvitaan julkisia latauspalveluja, jotka voi karkeasti jakaa keskinopeisiin asiointilataukseen ja pikalataukseen. Asiointilatauslaitteet ovat tyypin 2 liitännällä varustettuja, noin postilaatikon kokoisia laitteita joilla auto latautuu tyhjästä täyteen 5-10 tunnissa.
Hyundai Kona Electric ottaa tehoa vastaan yhdestä vaiheesta 32 ampeeria eli noin 7,2 kW, mikä tarkoittaa Konalle noin yhdeksän tunnin latausaikaa tyhjästä täyteen. Huomion arvoista on se, että latauslaitteen ykaivaiheisuudesta johtuen 11 kW latauslaite pystyy syöttämään Konaan vain 3,6 kW teholla sähköä.
Pikalatauslaitteet ovat jääkaappipakastimen kokoisia laitteita, joilla auto latautuu 30-60 minuutissa melkein täyteen.
Pikalatauksen huipputehot ovat tavallisesti 40-70 kW, mikä riittäisi täyttämään useimman sähköauton akun täysin noin puolessa tunnissa. Latausteho kuitenkin pienenee voimakkaasti latauksen edetessä, ja viimeiset prosentit akustosta ladataan hyvin pienillä tehoilla. Siksi pikalatauksella yleensä ei edes haluta täyttää akkua kokonaan, vaan ladataan sen verran kuin tarvitaan esimerkiksi loppupäivän ajoihin tai seuraavalle laturille.
Pikalatauksen huipputehot ovat tavallisesti 40-70 kW, mikä riittäisi täyttämään useimman sähköauton akun täysin noin puolessa tunnissa.
Aikaa yksi pikalatauskerta ottaa tavallisesti puolesta tunnista tuntiin. Hyundai Konan lataustehoa on tutkittu myös puolueettomasti kolmannen osapuolen toimesta. Hollantilainen Fastned totesi, että Hyundai Kona pystyy kesäolosuhteissa tyhjästä täyteen ladattaessa ylläpitämään yli 70 kW lataustehoa 52% akun varaustilaan asti. Yli 50 kW tehoa auto pystyi ottamaan vastaan noin 70% varaustilaan asti.
Latauksen hinta ja hinnoitteluperusteet vaihtelevat
Julkisen latauksen hinta vaihtelee voimakkaasti. Esimerkiksi kauppakeskusten yhteydessä olevat asiointilatauspisteet saattavat olla ilmaisia, samalla tavalla kuin kauppakeskusten parkkihallitkin ovat ilmaisia.
Asiointilatauksen luonteeseen kuuluu pitkät pysäköintiajat. Siksi latauksen hinnan yhteydessä laskutetaan tavallisesti myös pysäköinnin hinta. Joissain kaupallisissa parkkihalleissa puolestaan lataus on ilmaista, mutta pysäköinnistä maksetaan suhteellisen paljon.
Asiointilatauslaitteita varten autoilija tarvitsee oman tyypin 2 latauskaapelin. Pikalatauslaitteilla puolestaan kaapeli on valmiina latauslaitteessa.
Asiointilatauslaitteita varten autoilija tarvitsee oman tyypin 2 latauskaapelin. Pikalatauslaitteilla puolestaan kaapeli on valmiina latauslaitteessa.
Pikalatauksen hinnoittelu on tavallisesti aikapohjaista, mikä osaltaan kannustaa irroittamaan auton latauksesta kun latausteho vähitellen laskee. Tyypillinen hinta on noin 20 senttiä minuutilta, jolloin esimerkiksi Hyundai Konan 45 minuutin latauksen hinnaksi tulisi noin yhdeksän euroa. Tässä ajassa Konan akkukapasiteetista latautuu noin kaksi kolmannesta, 300 kilometrin ajomatkaa vastaava energiamäärä.
Suomessa on muutamia lataustoimijoita, jotka pyörittävät latureita pitkin valtakuntaa. Suomen ensimmäisiä latausoperaattoreita ovat sähköyhtiöiden ja eurooppalaisen energiajätti E.ON:in omistama Virta, sekä Fortumin Charge & Drive. Ne ovat rakentaneet erilaisia latauspaikkoja pitkin Suomea, muualle Skandinaviaan ja läntiseen Eurooppaan.
Sekä Virran että Fortumin latauspaikkoja varten perustetaan tili verkkopalvelussa, jonne annetaan luottokortin maksutiedot. Auto kytketään latauslaitteeseen kiinni ja lataus käynnistetään joko älypuhelinsovelluksella tai latausoperaattorin toimittamalla RFID-tunnisteella. Tunniste on pienen avaimenperän kokoinen lätkä ja monella sähköautoilijalla onkin niitä avaimissa jo hyvä kokoelma. Lisäksi pitää muistaa, että myös latauksen lopettaminen tavallisesti vaatii tunnistautumisen.
Suurimmalla osalla latauspaikoista löytyy kuitenkin jokin tapa käyttää laturia ilman ennakkoon luotua käyttäjätunnusta tai RFID-tunnistetta. Maksutapa saattaa olla esimerkiksi maksullinen tekstiviesti tai webissä tehty verkkomaksu.
RFID-tunnisteiden osalta on hyvä tietää tärkeä poikkeus: Enston valmistamat pikalatauslaitteet, joita on varsinkin Liikennevirran verkostossa, vaativat korttimuotoisen RFID-tunnisteen käyttämistä. Kaikki muut laitteet toimivat avaimenperän mallisella RFID-tunnisteella. Liikennevirran asiakkaalla kannattaa siis olla molemmat RFID-tunnisteet mukana. Korttimuotoinen RFID-tunniste kuitenkin toimii kaikilla Liikennevirran laitteilla, eli kuski voi halutessaan jättää avaimenperä-RFID:n pois automatkalta ja käyttää vain korttia.
Latureita rakennettiin erityisen paljon 2018
Viime vuonna Suomeen nousi ehkä hieman yllättäen kolme uutta latauspalvelujen tarjoajaa. Vähittäiskauppaketjut Lidl ja Kesko rakensivat melko laajat latauspalvelut osaan isoimmista toimipaikoistaan. Lidlin lataus on täysin ilmaista eikä vaadi minkäänlaista tunnistautumista latauslaitteella. Keskon lataus perustuu RFID-tunnisteeseen.
Näiden lisäksi autotarvikeketju Motonet on rakentanut muutamaan toimipaikkaansa sekä asiointi- että pikalatausta. Motonetin Motolataus on markkinahintaista ja kanta-asiakkaille edullista. Motolatauksen erikoisuutena on tunnistautuminen, joka tapahtuu ajokortin viivakoodilla. Motonetin laskutus perustuu ennakkomaksuun, joka tehdään myymälän yhteydessä olevalla maksuautomaatilla.
Motonetistä voi myös ostaa kertakäyttöisiä latauslipukkeita. Niidenkin kohdalla pitää muistaa, että lipuketta saatetaan tarvita myös latauksen päättämiseen. Pidä siis lipuke tallessa koko latauksen ajan.
Suurten toimijoiden lisäksi Suomesta löytyy muutamia yksittäisiä latauspaikkoja. Esimerkiksi Kajaanissa on paikallisten toimijoiden perustama pikalatauspaikka, jota ylläpitää Plugit Oy. Plugit on sähköautojen ja pistokehybridien lataamispalvelujen monitoimitarjoaja, jolla on myös omat RFID-tunnisteensa tarjolla.
Yksi merkittävä suomalainen latauslaite-toimittaja on Parkkisähkö, joka tarjoaa palvelujaan erityisesti taloyhtiöille. Parkkisähkön lataus perustuu tavalliseen pistorasiaan, eli suko-pistorasiaan ja RFID-tunnisteeseen.
Latauspaikkoja, -tapoja ja -toimijoita on siis melkoinen määrä, ja niiden selvittäminen ottaa oman aikansa. Tavallisesti sähköautoilijalle riittää kuitenkin parin omille reiteille parhaiten osuvan laturin ja niiden palveluntarjoajien selvittäminen ja asiakkuuden perustaminen Fortumin ja Liikennvirran palveluihin. Tunnusten perustamisen jälkeen lataus on varsin vaivatonta, eikä latausoperaattorin asiakassuhteeseen liity mitään kiinteää kustannusta. Tästä poikkeuksen tekee tosin Virta, jolla on kiinteä yhden euron kuukausimaksu asiakkuudessaan.
Latauspaikkoja alkaa olla varsinkin eteläisessä Suomessa jo reilusti. Eri lataustoimijoilla ja -verkostoilla on omat älypuhelinsovelluksensa, joiden latauspaikat ja niiden varaustilanne on helppo selvittää. Näiden lisäksi suomalaiset sähköautoilijat ovat rakentaneet vapaaehtoisvoimin
Latauspaikkoja alkaa olla varsinkin eteläisessä Suomessa jo reilusti.
Latauskartta -nimisen sivuston, mikä on mainio apu erilaisten latauspaikkojen etsimiseen. Internetin syövereistä löytyy paljon muitakin latauspalvelukarttoja.’
Autoilu ja lataus helpottuvat edelleen
Sähköautot ja niiden latauspalvelut kehittyvät juuri nyt melkoista vauhtia. Näkyvissä on kuitenkin elämän helpottuminen myös sähköautoilijalle, sillä tulevaisuudessa sähköauton tunnistautuminen tapahtuu suoraan auton latausliitännän kautta latauskaapelin kytkemisen yhteydessä. Näin tarve erilliselle RFID-tunnisteelle vähenee.
Eurooppaan on myös syntynyt eräänlaisia operaattorien operaattoreita, eli palveluja joiden kautta autoilija voi ladata monen eri lataustoimijan laturilla.
Eurooppaan on myös syntynyt eräänlaisia operaattorien operaattoreita, eli palveluja joiden kautta autoilija voi ladata monen eri lataustoimijan laturilla.
Esimerkiksi Plugsurfing-palvelu mahdollistaa kymmenien tuhansien eurooppalaisten latauspaikkojen käytön yhdellä RFID-tunnisteella. Energiayhtiö Fortum osti Plugsurfingin viime vuonna.
Suomen latausoperaattorit
Liikennevirta: https://www.virta.global/fi/
Fortum Charge & Drive: https://www.fortum.fi/lataus
Motonet Motolataus: https://www.motonet.fi/fi/sivut/motolataus/
Kesko K-Lataus: https://k-lataus.fi/
Lidl: https://cisn.co/2MYkaJ3
Latauskartta: latauskartta.fi
Ionity: https://ionity.eu
